Kemikaalikimara

lauantai 27. elokuuta 2016

Vauvat värikylvyssä

Porin lastenkulttuurikeskus - Satakunnan lastenkulttuuriverkosto järjestää paitsi vauvojen ja isompien lasten värikylpyjä, mutta myös valtakunnallista Vauvojen värikylpy -ohjaajakoulutusta. Pidin keväällä Porissa luennon värikylpyohjaajille työpajoissa käytettävistä materiaaleista. Kun taiteilijat ovat pieniä lapsia, materiaalien pitää olla turvallisia. Kaikkein pienimmät kun maistelevat ihan kaikkea. Niinpä monet maalausvärit ovatkin elintarvikkeita. Materiaaleina käytetään myös muun muassa kankaita, pahveja, erilaisia papereita ja sellofaania. Isompien lapsien työpajoissa voidaan askarrella monenlaisista kotoa löytyvistä esineistä ja asioista. Siinä kohdassa onkin syytä olla tarkempana. Kaikki muoviesineet tai esimerksi elektroniikka eivät sovellu lasten leikkeihin tai askarteluun. Sain kutsun tulla mukaan seuraamaan työpajatyöskentelyä. Eihän sellaista mahdollisuutta voi jättää käyttämättä.

Porin taidemuseossa pidettiin 15.7.2016 työpaja pienimmille 4-11 kk ikäisille. Taiteilijoina olivat Lenni, Veini, Mila, Pihla ja Aksel. Ohjaajana toimi kuvataiteilija Annukka Olli. Ensin käytiin katsomassa näyttelyä, aasialaista videokuvaa - tai kuka nyt mitäkin sitten katsoi. Hämärässä oli vähän jännää.


Videoiden katselun jälkeen pideltiin ja taputeltiin aluksi pahvilaatioita, joista pienemmät jätettiin maalausalustoiksi. Väreinä käytettiin veteen sekoitettua lääkehiiltä, aprikoosisosetta, mustikoita ja kookoshiutaleita. Värejä annettiin yksi kerrallaan. Lopuksi vielä suihkautettiin vähän vettä. Luovuuden sai päästää valloilleen - ja niin tapahtuikin. Paitsi vauvoilla, myös aikuisilla on syytä olla sellaiset vaatteet yllä, ettei ole väliä, jos ja kun sotkeentuu. (Joskin vain vauvoilla oli vaihtovaatteet mukana.) Kuvat kertokoot puolestaan, millaista se oli.


Koko työpajan kesto oli näyttelykierroksineen 45 minuuttia. Taiteilijat työskentelivät todella keskittyneesti. Toisenkin voi kuulemma olla. Jos jollain alkaa pinna kiristyä, saattaa se tarttua muihinkin. Mutta tällä porukalla tämä oli tosi kivaa. Valmiit työt pakattiin lopuksi muovipusseihin kuljetettavaksi kotiin kuivattavaksi. Niistä voi sitten askarella vaikka kortteja.Vauvat pesulle ja vaatteiden vaihtoon.

Porissa on kertaluonteisten työpajojen lisäksi jaksoja useammalla työpajakerralla. Huomasin tätä kirjoittessani, että Porin syksyn työpajoihin on juuri nyt menossa ilmoittauminen, joka päättyy 28.8.2016. Joten hopi hopi, jos kiinnostaa! Tarkista järjestetäänkö sinun kotipaikkakunnallasi vauvojen värikylpyjä. Eikä mikään estä järjestämästä taidesessiota kotona. Suosittelen!

Porin lastenkulttuurikeskus

torstai 4. elokuuta 2016

Sinappi ja bisfenoli F

Tapaan joskus sanoa, että elämä on fiktiota ihmeellisempää. Tänään hämmästelin artikkelia sinapista. Sveitsiläiset ovat tutkineet sinappeja ja löytäneet niistä bisfenoli F -nimistä ainetta. Kyllä vaan, se on läheinen sukulainen pahamaineisen bisfenoli A:n kanssa. Bisfenoli A on aine, jota löytyy muun muassa säilyketölkkien pinnotteista, sitä voi irrota polykarbonaattimuovista. Tuttipulloissa sen käyttö kiellettiin. Kummankin aineen on todettu olevan heikost estrogeenisiä eli vaikuttavan hormonaalisesti. En yleensä laita molekyylikuvia, mutta tämän laitan, jotta näette yhtäläisyyden.


Yellow Mustard


Kuva: Flickr, Mike Mozart, CC-lisenssi (Kuvan tuotteella ei ole tekemistä tutkimuksen kanssa)

Huomionarvoista on se, että aine ei ole peräisin pakkauksista tai että se ei ole kontaminaatio jostakin vaan, että bisfenoli F syntyy sinapin valmistuksessa. Bisfenoli F:ää muodostuu kuitenkin ainoastaan käytettäessä valkoisen/keltaisen lajikkeen Sinapis alban, toiselta nimeltä Brassica alban,  siemeniä. Valkoisessa/keltaisessa sinapissa on bisfenoli F muodostumiseen tarvittavaa ainetta nimeltä glukosinalbin, ruskeassa (Brassica juncea) ja mustassa sinapissa (Brassica nigra) ei kyseistä ainetta ole. Reaktio tarvitsee lisäksi etikkahappoa ja kuumennusta.  Toisena BPF lähteenä mainitaan säilötyt bambunversot, jotka myös sisältävät glukosinolaatteja. Tutkimuksessa analysoitiin kaikiaan 61 sinappia, joista 48:ssa löytyi BPF:aa.





Kuva Science 2.0 artikkelista

Tutkimuksssa arvioitiin turvamarginaalia ja paljonko ihmisen pitäisi sinappia syödä, jotta se aiheuttaisi haittoja. Bisfenoli F pitoisuudet kasvavat elimistössä sinapin syömisen jälkeen ja on korkemmillaan pari tuntia syömisestä.  Altistusta arvioitiin tyypillisellä BPF-pitoisuudella 2–4 mg/kg. Kun normaali käyttöannos on 10-20 g sinappia, on kerta-annostus 3 mg/kg pitoisuudella 30-60 µg BPF. Maksimimäärillä 20 g sinappia ja 8 mg/kg päästään arvoon 160 µg BPF. Onko tämä sitten paljon vai vähän? Tutkijat arvioivat turvalliseksi päiväsaanniksi 670 µg BPF päivässä.
BPA:lle on elintarvikkeissa säädetty ylimmäksi sallituksi pitoisuudeksi  0,6 mg/kg, joka on noin kymmenys siitä, mitä sinapissa on BPF:aa. Sinapista löytyi BPF:aa pitoisuuteen 8 mg/kg (ppm).Artikkelissa todetaan, että sinapin aiheuttama terveysriski on matala.

Pitäisikö sinapit kieltää? Sinappia on kuitenkin käytetty vuosisatoja, eikä sen käytöstä ole havaittu terveyshaittoja. Miten havainto peilautuu suhteessa BPA:han? Siinäpä sitä pohdittavaa asiantuntijoille. Se että ruoassa on luonnostaan haitallista ainetta, ei tarkoita, että sellaisia saisi ruokaan joutua muualta. Mutta aiheuttaahan tämä lainsäätäjille jonkilaisen haasteen. Söin muuten tämän kirjoituksen lomassa sinappia.

lauantai 16. heinäkuuta 2016

Säilöntäaine metyyli-isotiatsolinonista allergia ja elinikäinen riesa

Metyyli-isotiatsolinoni eli MI on säilöntäaine, jota käytetään muun muassa pesuaineissa, kosmetiikassa, maaleissa ja liimoissa. MI on herkistävä aine ja aiheuttanut allergiaepidemian.  Kosmetiikassa aine käyttö salliittiin vuonna 2005 ja ilmeisestikin väärin perustein. Yle MOT:n hiusvärejä käsittelevässä ohjelmassa otettiin esille myös MI, jonka käytöstä kosmetiikassa ihotautilääkäri Kristiina Aalto-Korte toteaa.:
 
"Komission tiedekomitea salli sen käytön  vuonna 2005 sadan miljoonasosan pitoisuudella, koska se arvioitiin kohtalaiseksi herkistäjäksi. Todellisuudessa se on voimakas herkistäjä”.
 
Oireena on ihottuma kohtaan, joka on ollut kosketuksissa herkistävän aineen kanssa. Iho punoittaa, kutisee, hilseilee ja on mahdollisesti myös vetistävää.




Kuvankaappaukset Kulutustavaratarkastajat -ohjelmasta


Norjalainen kuluttajaohjelma Kulutustavaratarkastajat on selvittänyt, miten yleinen MI on tuotteissa ja kertoo, millaisia oireita allergia aiheuttaa ja miten hankalaksi allergisoituneen elämä menee. Allergisoitunut kun saa oireita jo erittäin pienestä määrästä, vaikka tuote olisi poishuuhdeltava ja altistus siten pieni. Ohjelmassa haastateltu Birgitte Viksund sai ensimmäiset reaktiot irtoripsien liimasta. Oireet ryöpsähtivät esille kotia remontoidessa ja maalatessa. Nyt hänen on tarkistettava kaikki ostamansa pesuaineet, saippuat, voiteet sekä muu kosmetiikka. Kun allergian on saanut, se on elinikäinen.
 
Kulutustavaratarkastajat, Jakso 2
 
Ohjelma tulee uusintana
su 17.7.2016 15.10 Yle TV1 ja 
Yle TV1 sekä on katsottavissa Yle Areenassa 30 vrk.


MI-allergian välttämiseksi on minimoitava kontakti aineen kanssa. MI:n käytölle tuotteissa on suunnitteilla rajoituksia ja ainakin osa valmistajista on luopunut aineen käytöstä. Mutta kuten norjalaisohjelma osoittaa, monista tuotteissa MI:tä kuitenkin löytyy. Kannattaa jättää hankkimatta MI:tä sisältäviä tuotteet. Kosmetiikan pakkausmerkinnöissä se löytyy INCI-nimellä ”Methylisothiazolinone”. Kosmetiikan säilöntäaineena voidaan käyttää myös metyylikloori-isotiatsolinonin ja metyyli-isotiatsolinonin seosta. Tämän tunnistaa ainesosaluettelosta INCI-nimellä ”Methylchloroisothiazolinone and Methylisothiazolinone”.  (Tukes, Kemikaalisanastoa).
Monet maalit sisältävät MI:tä. Maalatessa on syytä välttää ihokontaktia maalin kanssa ja käyttää suojakäsineitä, oli tuotteessa MI:tä tai ei.


MI on erityisen hankala säilöntäainee. Jäämmekin odottamaan viranomaisten päätöksiä ja yritysten toimia kuluttajaturvallisuuden lisäämiseksi.
 
Lisää aiheesta

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails