Kemikaalikimara: Kiesin myrkkyliemi

perjantai 4. syyskuuta 2009

Kiesin myrkkyliemi

Kiesi on noussut tämän viikon ylimitoitetuksi kohu-uutiseksi. Koska Kemikaalikimara on aina ajan hermolla ja keskittyy olennaiseen, muutama sana aiheesta. Korkokengät on yhdistetty kiesiin jo vuonna 1927. Yhdistelmän keksi tuolloin Daimler-Mercedes. Kuva on osa helppohuoltoisen auton lehtimainoksesta, joka löytyy Kemikaalikimara-kirjan kuvituksesta. "Miten hauskaa, nyt voin kokonaan hoitaa vaununi itse. Jalalla vain painetaan ja koko vaunu on voideltu." Kätevää.
Kiesin myrkkyliemi
Mitä ainetta kaadat kiesisi pissapojan säiliöön? Ruiskutteletko kenties tuulilasiisi myrkkylientä? Tuulilasinpesunesteissä ei riitä pelkkä vesi, jolla ötökät ja kura eivät irtoa tarpeeksi tehokkaasti. Myös pakkasten takia pesuliuosta on jäätymisen estämiseksi terästettävä. Lisättävä aine voi olla isopropanolia, etanolia tai metanolia, joista viimeksi mainittu on erittäin myrkyllistä. Metanolilienten myyntiargumenttina on hajuttomuus ja hinta. Eräs tuntemani nuori mies ostaa aina Lady Lasolia? Ainakin se on parempi vaihtoehto kuin hajuton metanolipitoinen aine, vaikka ainakin nimensä perusteella on tarkoitettu korkokenkiä käyttäville.

Mitattua ja laskettua

Liikkuva poliisi teki muutama vuosi sitten mittauksia, joissa todettiin poliisiautojen sisällä korkeita metanolipitoisuuksia. Altistumisen määrä riippuu liuoksen väkevyydestä, auton rakenteesta, kuinka paljon nestettä ruiskitaan tuulilasiin sekä tietenkin autossaoloaika. Isopropanolin ja etanolin haistaa, mutta metanolia ei. Hajuton, vaan ei haitaton. Metanoli poistuu elimistöstä huomattavasti hitaammin kuin etanoli ja voi jatkuvassa altistuksessa kertyä elimistöön. Pitkäaikaisessa altistuksessa metanolipohjaisten tuulilasinpesunesteiden käytön haitta-vaikutuksina saattaa ilmetä keskushermosto-oireita, päänsärkyä, väsymystä ja huomiokyvyn heikkenemistä. Liikkuva poliisi päättikin luopua metanolipitoisista tuulilasinpesunesteistä.

Työterveyslaitos on tehnyt vuonna 2008 selvityksen metanolialtistuksista. Suurin osa altistuksista tapahtuu työympäristössä, kuten teollisuudessa, mutta raportissa käsitellään myös tuulilasinpesunesteitä. Laskentamallit altistukselle eivät ole tarkkoja ja antavat tutkimuksen mukaan liian suuria tuloksia. Raportissa suositellaan kuitenkin metanolipitoisten tuotteiden laimentamista alle 10 prosenttiseksi liuokseksi sekä ihokontaktin välttämistä. Metanoli imeytyy paitsi hengitysteitse myös ihon kautta, joten pissapoikaa täytettäessä voi altistua aineelle.

Metanolia sisältävän pesunesteen tunnistaa helposti pääkallomerkistä. Muissa vastaavissa tuotteissa sitä ei ole. Ihmettelen kovasti, miksi pitää ylipäänsä ostaa tuotteita, joissa on kyseinen merkki. Paras vaihtoehto on, että ei käytä ollenkaan kun kerran turvallisempiakin vaihtoehtoja on saatavissa.

Oma ryhmänsä ovat sitten ne, jotka nauttivat tuulilasinpesunesteitä drinkkeinä. Niissä kekkereissä kuolee joka vuosi muutama kymmenen henkeä metanolimyrkytykseen.

Pääkallomerkeissä on kaksi eri mallia, vanha oranssi sekä uusi kärjellään seisova valkopohjainen piktogrammi. Merkit vaihtuvat ja uusia merkkejä alkaa jossain vaiheessa näkyä myös kuluttajatuotteissa.

Lue myös:

Sata kehua

KEHU 41. Poikkesin tänään Lasipalatsin Maatilatorilla. Oiva paikka hakea esimerkiksi tuliaisia, tarpeettoman tavaran sijaan suomalaisia herkkuja.

Ei kommentteja :

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails