Kemikaalikimara: Lasten hammastahnat

lauantai 26. lokakuuta 2013

Lasten hammastahnat

Teefs!


Sain Essiltä oheisen kysymyksen hammastahnoista ja fluorista:
"Mieltäni askarruttanut aihe on lasten hammastahnat, joista minun on pitänyt kysyä:
Alle 3v lapsillehan suositellaan 500 ppm fluorihammastahnaa ja tällaisia hammastahnoja on markkinoilla tasan 2: Elmex ja Oxygenol Muumi. Elmexissä fluori on ammoniumfluoridia kun taas Muumihammastahnassa, kuten kaikissa muissakin hammastahnoissa se on natriumfluoridia. Taannoin löysin HS:n jutun (jota en enää onnistu löytämään), jossa hammaslääketieteen professori kehotti välttämään ammoniumfluoridia, koska amiinit muodostavat suussa yhdessä nitriittien kanssa nitrosamiineja, jotka taas aiheuttavat syöpää. Oman köpösen kemiantietämykseni mukaan kuitenkin minua oudoksuttaa, miksi tuo hammastahnan äärimmäisen pieni amiinipitoisuus olisi merkitsevämpi nitrosamiinien muodostaja kuin mikä tahansa muu ruuasta tuleva amiini vai johtuuko se siitä, että se on kätevästi suussa odottelemassa suuhun tulevia nitraatteja kun taas aminohappojen hajotus tapahtuu vasta myöhemmin ruuansulatuskanavassa?
Oxygenolin Muumihammastahna taas sisältää natriumfluoridia, mutta siinä on säilöntäaineena parabeenaja, joista ei koko totuutta kaiketi edelleenkään tiedetä.
Kysymys kuuluukin, kumpi sinusta on pienempi paha, parabeenit vaiko ammoniumfuoridi ja osaatko kommentoida tuohon nitrosamiinien muodostusasiaan jotain?"

Kaivoin esiin kyseisen HS:n artikkelin, joka on julkaistu 10.8.2005. Professori Jorma Tenovuo Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta kommentoi tuubeissa olevia mainoslauseita.
Elmex Sisältää ainutlaatuista, erittäin tehokasta amiinifluoridia, joka kiinnittyy hammaskiilteeseen nopeasti ja lisää vastustuskykyä happohyökkäyksiä vastaan.
Tenovuo: "En suosittele amiinifluoridia kenellekään. Tuotteen amiini-osa on synteettinen, laboratoriossa tehtävä kemikaali. Se ei ole mikään luonnossa esiintyvä aine." "Suussa amiini-osa ja fluori-osa hajoavat. Jotkut tutkimukset osoittavat, että jos suussa on samaan aikaan amiineja ja ravinnosta saatuja nitraatteja tai nitriittejä, syntyy helposti pieniä määriä nitrosamiineja. Ne ovat syöpää aiheuttavia aineita." "En voi mennä väittämään, että tällä olisi jotain kliinistä merkitystä tai että amiinifluoridista syntyy syöpää. Mutta kirjallisuuden perusteella on paljon näyttöä, että amiineista ja nitraateista syntyy nitrosamiineja, ja syljen myötä ne myös niellään."
Myös lihajalosteiden nitriiteistä varoitellaan. Syynä ovat elimistössä nitriiteistä muodostuvat nitrosoamiinit. Noin kolmevuotias 15 kiloa painava lapsi voi syödä korkeintaan yhden nakin päivässä nitriitin suositusarvon ylittymättä. Hammastahna puolestaan ainakin periaatteessa syljetään pois. Pieni lapsi ei toisaalta vielä osaa tehdä niin.  Lisäksi amiinien ja nitriittien ja nitraattien pitää olla suussa samaan aikaan, jotta ne voisivat reagoida. En ole toksikologi, joten on vaikea sanoa, onko kyseessä riski vai ei - eikä näköjään osaa Tenovuokaan sanoa. Toisaalta on aineita, joille ei voida määrittää turvallista tasoa. Professorin lausunnossa on muuten yksi kummallinen juttu. Laboratoriossa tehtävä synteettinen kemikaali ei ole automaattisesti haitallinen, eikä luonnosta löytyvä turvallinen. Se pitäisi professorinkin tietää.

Terveyskirjasto sanoo fluorin käytöstä näin (Lihavointi minun tekemäni):
"Lapsi voi käyttää fluorihammastahnaa siitä alkaen, kun hänelle puhkeavat ensimmäiset hampaat. Vanhempien tulee valvoa fluorihammastahnan käyttöä, ettei lapsi tahnaa nielemällä saisi liikaa fluoria.
Tahnaa laitetaan hammasharjalle aluksi vain niin, että lapsi maistaa sen ja kun lapsi osaa sylkeä, voi tahnan määrää lisätä hiukan (puolikas herne). Jos tahnaa annostellaan riittävän vähän, lapsi voi käyttää fluoripitoisuudeltaan samaa hammastahnaa kuin aikuiset.
Lapsille on myös omia hammastahnoja, jotka sisältävät vähemmän fluoria kuin aikuisten tahnat ja ovat miedomman makuisia (ks. «Hammastahnat»1). Lapsille tarkoitettujen hammastahnojen fluoripitoisuus vaihtelee 0,05–0,11 % (500–1100 ppm). Hammastahnasta saatava fluori riittää lapsen hampaiden terveydenhoitoon.
Lapsella ei ole syytä käyttää erikoistahnoja kuten hammaskiveä ehkäiseviä tahnoja. Hammaskiven muodostumista estävä tahna vähentää syljen kalsiumpitoisuutta, mikä on hampaan kiilteen kovettumisen kannalta epäedullista. Lisäfluorin tarpeen arvioi suunterveydenhoidon asiantuntija."
Tahnan määrän tulee olla siis hyvin pieni. Muista elävästi, kun esikoisen kanssa kävimme hammaslääkärissä. Hammaslääkäri piirsi paperille, minkä kokoinen määrä tahnaa pitää olla. Sain ohjeeksi "riisinjyvän kokoinen nokare". Se on pieni määrä - tosi pieni. Tämä siis pohjaksi sille, kun pohditaan millaisia määriä hammastahnaa lapsi voi niellä.

Parabeenien suhteen kysymys on yhtä hankala. Onko riisinjyvän tai puolikkaan herneen kokoinen nokare riski vai ei? Toisaalta tanskalaiset ovat ottaneet parabeenien suhteen tiukemman linjan kuin muu Eurooppa. Tanska on kieltänyt propyyli- ja butyyliparabeenin käytön tuotteissa, jotka on tarkoitettu alle kolmevuotiaille lapsille. Jos haluaa välttää sekä amiinifluridia että parabeenejä, vaihtoehtoina ovat luonnonkosmetiikan hammastahnat tai vaahtoamaton Salutem, jota myydään apteekeissa. Luonnonkosmetiikan hammastahnat ovat  tosin enimmäkseen fluorittomia.

Kuva: Flickr, makelessnoiseCreative Commons -lisenssi

Lue myös

5 kommenttia :

Essi kirjoitti...

Kiitos vastauksesta ja Salutem-vinkistä! Täytyy tutustua kyseiseen hammastahnaan lähemmin, xylitoli on ainakin erinomainen lisä hammastahnassa!

Anonyymi kirjoitti...

Mites isompien lasten hammastahnat saatikka aikuisten hammastahnat? HAmmastahnan ihan mielellään antaisi sisältää fluoria, joten sen takia fluorittomat kuten luonnonkosmetiikkamerkkien tahnat jäävät kauppoihin. Elmexiä meillä käyttävät isommat lapset mielellään, koska se ei aiheuta suuhun rakkuloita, mitkä taas monet muut normifluorilliset tekevät. Aftat suuhun taas aiheuttaa se kauhea nat...nimihirviö ja oletteko huomanneet, ettei niitäkän tahnoja ole kovin montaa merkkiä kaupassa tarjolla? Saatikka muutenkaan mitään ns persutahnoja ilman noita valkaisu ym hömpötyksiä. Triklosaania osaan myös varoa tahnoista, mutta pitäisikö tahnoissa osata varoa jotain muutakin?

Kemikaalikimara kirjoitti...

Hei Anonyymi,

Jos noudattaa ohjeita hammastahnan määrästä, niin en kyllä näe tätä tahna-asiaa isona asiana.
Itse käytän tahnaa vihloville hampaille, koska joskus nuorena varmaan harjailin liian tomerasti. Jos natriumlauryylisulfaatti aiheuttaa aftoja, niin sitten kannattaa sitä välttää. Minulla ei aiheuta, joten en asiaan kiinnitä huomiota. Perustahnaa maltilla, pääasia että harjaa niitä hampaita.

Anonyymi kirjoitti...

Suosittelen Frantsilan hammastahnaa, jota on saatavana sekä fluorillisena (käytän itse tätä) että ilman fluoria.

Vai mitä sanot Anja tämän fluoriversion incistä?

Aqua (vesi), Calcium Carbonate (Kalsium karbonaatti), Xylitol, (ksylitoli) Glycerin (kasviglyseriini), Hydrated Silica (piidioksidi), Carrageenan (karrageeni), Xanthan Gum (ksantaanikumi), Calendula officinalis (kehäkukan kukka, uutos)*, Achillea millefolium (siankärsämön kukka, uutos)*, Equisetum arvense (peltokorte, uutos)*, Propolis cera (propolis), Foeniculum vulgare (fenkoli, eteerinen öljy), Mentha x piperita (piparminttu, eteerinen öljy), Sodium Bicarbonate (natriumbikarbonaatti, sooda), Sodium Chloride (natriumkloridi, merisuola), ,*Taraxacum officinale (voikukka, kukkaterapeuttinen uutos), Geranium sylvaticum (metsäkurjenpolvi, kukkaterapeuttinen uutos), Limone (eteerisen öljyn luonnollinen osa), Fluoridia 0,092% (Natriummonofluorofosfaatti)
Luomu* Raaka-aineet täyttävät eurooppalaiset luonnonkosmetiikka-standardit.

(http://www.frantsila.com/product/hammastahna-fluori/#3)

Anonyymi kirjoitti...

Hammastahnan pieni määrä ei tosiaan varmasti suuria vaaroja suussa aiheuta, mitä nyt meillä jo tosiaan nuo aiemmin jo mainitsemani. Tuota Frantsilan fluorillista tahnaa en ole hoksanutkaan. Kiitos tästä vinkistä! Mites tuo Limone inesosana, eikös se ole myös tavallaan hajuste? Ja mikähän sen funktio tahnassa on? Tavallaan tätä ajoin aiemmassa viestissänikin takaa. Kun ihmettelen aina, että miksi tahnoissa ja ylipäätään kaikessa kosmetiikassa pitää olla niin tuhottomasti erilaisia aineita, joista osa tuntuu niissä olevan ihan tyhjää, esim joku microcranule hammastahna.....ympäristön kannalta ne voivat olla myös haitallisia.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails