Kemikaalikimara: CosmEthicsin avoimuus?

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

CosmEthicsin avoimuus?

CosmEthics on älypuhelimeen ladattava sovellus, joka kertoo tuotteen viivakoodin avulla, mitä ainesosia tuote sisältää ja niistä tietoa. Esimerkiksi allergiset voivat kaupassa tarkistaa näppärästi skannaamalla viivakoodin,  onko tuotteessa oireita antavia ainesosia. Sovellus voi tarjota vaihtoehtoisia tuotteita ja siihen voi myös rakentaa oman listan aineista, joita haluaa välttää, kuten esimerkiksi eläinperäisiä aineita.

CosmEthics oli vuonna 2014 Slush-messuilla start up-yrityksille tarkoitetun Piching-kilpailun neljän finalistin joukossa. Hienoa! Olihan osallistujia peräti noin 1500.  Finalistisija oli varmasti ansaittu, sillä sovellus on kätevä, kunhan tietokantaan on saatu kerättyä tuotteita. Tällä hetkellä siellä on paljon täydennettävää. Jos skannattua tuotetta ei löydy tietokannasta, voi systeemiin lähettää kuvan tuotteesta ja sen ainesosaluettelosta. Kuluttajakin voi siis osallistua tietokannan täydentämiseen.

CosmEthicsin takana on Katariina Rantanen. Rantasta haastateltiin Etelä-Suomen Sanomiin. Tässä kohdassa aloin tuumia sovelluksen laatua.
- Ystäväni omistaa Ranskassa kosmetiikkatehtaan ja kertoi tyrmistyneenä, kuinka hänen tehtaassaan laitetaan kosteusvoiteeseen bensaa. Mineraaliöljyt, joita kosmetiikassa käytetään laajalti, ovat raakaöljystä jalostettuja ja puhdistettuja öljyjä, Rantanen sanoo.
Lausahdus on hämmentävä. Oltiin mineraaliöljystä mitä mieltä tahansa, niin kosmetiikassa käytettävän puhdistelun öljyn vertaaminen bensaan on vähän sama kuin sanoisi Viron kuuluvan Pohjoismaihin.  Minulla heräsi oitis kysymys, levittääkö palvelu yleisiä netissä pyöriviä huhuja, jos kerran pääkehittäjäkin puhuu moisia.

Valittavasti sovellusta ei saa Windows-kännykällä, joten tein pikaisen testin poikani älypuhelimella. En pysty tämän testauksen perusteella antamaan kattavaa analyysiä sovelluksesta, mutta suuntaviittaa kuitenkin. Tietokannasta löytyi vain osa kotimme kosmetiikkatuotteista. Niistä, joista tietoja löytyi,  sai pääosa vihreän eli hyväksyvän maininnan. Parista tuotteesta löytyi parabeenejä.



Parabeeneistä CosmEthics antoi ilmoituksen  "Possible toxin found".  Ostolakossa-blogin Virve Vee on myös testannut CosmEthicsiä ja on kirjoittanut parabeeneistä pitkät pätkät, joten kurkatkaapa sieltä.  Virve pohtii sekä parabeenejä että formaldehydin vapauttajia. Siinä, missä Virpi sai parabeeneistä "Toxic alertin", minun juuri äsken tekemä testi antoi lauseen "Possible toxin found". Parabeenien haitoista on eriäviä mielipiteitä, siinä mielessä on hyvä, että sovellus varoittaa neutraalisti hatasta sanalla "possible". Jää siis kuluttajan harkittavaksi, ottaako asian huomioon vai ei. 



Mineraaliöljyt 

Entäpä Rantasen morkkaamat mineraaliöljyt - ne "bensat"? Kaapinperältä löytyi vaseliinipurkki, puhdasta mineraaliöljyä, PETROLATUM. Sille CosmEthics antoi "No Alerts Found. Cool! This product does not contain anything we flagged on our current hazard list."  Tietokanta ei ainakaan tässä tapauksessa toista netissä pyöriviä huhuja. 

Alumiini

Kolmas kiinnostava asia on alumiini. Sehän on etenkin luonnonkosmetiikkapiireissä mineraaliöljyn ohella huonossa maineessa oleva aine. Perheen dödöistä ei alumiinia löytynyt, mutta CosmEthicsin blogista löytyi kirjoitus aiheesta.
Kirjoituksessa käydään läpi aiheesta tehtyjä tutkimuksia ja lopputulemana alumiinista todetaan näin.
"Should you stop using antiperspirants?
While there are numerous articles advocating either the direct link between antiperspirant use and increased breast cancer risk or no link at all, neither of those assumptions seem to be definite. The important thing to remember is that aluminum is still a chemical ingredient. Regardless of whether or not aluminum plays role in increased risk of breast cancer or other health conditions, your skin does absorb it and we bet most of you would like to avoid or at least minimize the amount of chemical absorbed through your skin. Aluminum-free antiperspirants is probably the most convenient alternative. A perfect natural alternative to antiperspirants is coconut oil. Not only you will smell good, your armpits will be moisturised as well. If you would like to avoid aluminum, remember to create a personal alert with CosmEthics app.
Loppupäätelmissä todetaan, että vaikka yhteyttä rintasyöpään ei ole pystytty pitävästi osoittamaan, alumiini on kemiallinen aine ja että monet haluavat niitä välttää, minkä jälkeen jälkeen CosmEthics kirjoituksessa suositellaan alumiinittomia vaihtoehtoja.  
Alumiini on kemiallinen aine, kuten joka ikinen kosmetiikan aine - ihan jokainen. Tämän pitäisi kaikkien kemiasta vähääkään tietävien olla tietoinen. Muutenkin liikutaan harmaalla alueella.

Korjattu ansaintalogiikkaa 30.4.2016. CosmEthics on käyttäjille ilmainen ja tuloja yritykselle tulee, jos käyttäjä ostaa tarjotun tuotteen sovelluksen kautta nettikaupasta (affiliate).
Entä miten CosmEthics suhtautuu alumiinikivideodorantteihin? Onko joku mahdollisesti testannut?


Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä?

CosmEthicsistä on kirjoitettu lukuisia artikkeleita ja sovellusta kehutaan vuolaasti, eikä aiheetta. Onhan se käyttäjälle todella kätevä, mutta se ei riitä. Tiedon pitää olla luotettavaa, puolueetonta ja ammattitaidolla kirjoitettua. Rantanen perää kosmetiikkafirmoilta avoimuutta tuotteiden ainesosien suhteen. CosmEthics itse ei ole kovinkaan avoin. Mielessäni on lukuisia kysymyksiä, joihin en ole löytänyt vastausta, kuten
  • Keitä kuuluu Rantasen tiimiin, joka laatii tietokantaa ja kirjoittaa kuvaukset ainesosille?  
  • Millainen koulutustausta heillä on? 
  • Onko kyseessä joukko innokkaita, asiasta kiinnostuneita vai ihmisiä, joilla on oikeasti tietoa aiheesta?
  • Millä kriteereillä ainesosat luokitellaan vihreään, keltaiseen ja punaiseen? 
  • Miksi kriteerejä ei kerrota nettisivuilla?
  • Miten valitaan referenssiartikkelit?
  • Kuinka äkkiä tuotetiedot vanhenevat ja miten päivitys sujuu valmistajien muuttaessa reseptejä?
Korjattu ansaintalogiikkaa 30.4.2016
Käyttäjille CosmEthicsin sovellus on ilmainen. Sovellus suosittelee käyttäjälle tuotteita käyttäjän päälle kytkemien hälytysten perusteella. Tuloja CosmEthics saa sopimuksista jälleenmyyjien kanssa. Kauppa maksaa siitä, että sen myyjät voivat myyntitilanteissa käyttää sovelluksen tietoja ja suosituksia sopivista tuotteista. Sovelluksen kautta voi myös hankkia tuotteita nettikauppojen kautta, jolloin CosmEthics saa myynnistä provision (affiliate).

Netti on täynnä kyseenalaista tietoa kosmetiikan ainesosista, joten CosmEthicsin kaltaisessa sovelluksessa tulee olla erityisen tarkkana, millaista tietoa se kuluttajalle antaa. Uskon CosmEthicsin olevan tarkoituksessaan vilpitön, vaikka alumiinin kohdalla kyllä kävi mielessä, onko teksti tarkoitushakuinen.

Ainakaan toistaiseksi CosmEthics ei täysin vakuuta luotettavuuden suhteen. Se ei esimerkiksi varoita yleisesti INCI-listassa lainsäädännössäkin pakollisesti  merkittävistä hajusteiden allergiaa aiheuttavista ainesosista. Osassa testaamistani tuotteissa oli näitä aineita, mutta sovellus antoi hyväksyvän merkinnän. Virve Vee Ostolakossa-blogissa havaitsi, että sovellus ei hälytä edes hiusvärien haitallisista aineista, kuten PPD:stä ja sen johdannaista, mikä on jo fataali puute. Se, että haitallista ainesosista käytetään nimitystä "toxin" ja symbolina on pääkallomerkki on hieman amatöörimäistä. Kyseinen termi ja symboli kun on varattu lainsäädännössä vain osalle aineita. Suuri osa haitallisista aineista ei ole "myrkkyjä", vaikka olisivat hormonihäiriköitä, herkistäviä tai ympäristölle haitallisia. Joko sovellus on laitettu aivan liian keskeneräisenä julkiseksi tai tiimissä ei ole riittävää asiantuntemusta ja laadunvarmistusta.

Hämmästyttävää on se, että yhdessäkään CosmEthicsiä käsittelevässä artikkelissa ei käsitellä sitä, mistä ja miten ainesosatiedot tietokantaan tulevat. Suurin kiinnostus tuntuu olevan vain siinä, mitä tuotteita tietokannassa on. Näppärä älypuhelimen käyttöliittymä on tietysti mukava juttu, mutta kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, kuinka luotettavaa tietoa sinne ruudulle ilmestyy. Älypuhelinsovelluksessakin olennaisinta on sisältö ja sen laatu.

Kannattaa lukea myös:

10 kommenttia :

Virve Vee / Ostolakossa.com kirjoitti...

Hyvä kirjoitus!

Jos sovelluksen tahtoo varoittavan esimerkiksi noista tekijän hysrerisoimista "bensoista", on ne valittava itse erillisestä listata ("Plastics") varoituksien aiheiksi. Tämän vuoksi en ymmärrä, miksi parabeenit ja formaldehydinluovuttajat on nostettu automaattisiksi myrkkyvaroituksiksi eikä niitäkin ole vain otettu listoiksi, jotka kuluttajalla on mahdollista itse valita varoituksen aiheiksi. Kyse kun on usein enemmän omista mieltymiksistä tai sitten niistä allergioista.

Kiva idea tosiaan, mutta huomaa, ettei applikaatiolle pisteitä ja kehuja antanut taho ole ollenkaan perillä siitä, mistä kosmetiikassa itseasiassa on kyse. Tottakai kuulostaa ulkopuolisen korvaan hyvältä, että tuote varoittaa myrkyistä, mutta näille ulkopuolisille taitaa olla varsin tuntematon käsite koko kosmetiikkalainsäädäntö...

Anja Nysten kirjoitti...

Minua hämmästytti tosissaan se, että yhdessäkään median jutussa ei kysellä sen perään, kuka sen kaikkein tärkeimmän asian kirjoittaa ja millä periaatteilla. Ei pienintäkään mainintaa, eikä sitä kerro Rantanenkaan.
Kaikki hullaantuvat älypuhelinsovellutuksesta, mutta itse asia jää toisarvoiseksi, ikään kuin se kemiantieto vain tupsahtaisi sinne tietokantaan. Tuotteiden vienti on helppoa, ainesosa-arviot eivät.

katariina rantanen kirjoitti...

Kiitos rehellisestä pohdinnasta ja arviostasi. Yritän kertoa tässä niistä asioista, joita artikkelin tiimoilla pohditaan. Tavoitteena on ollut kehittää työkalu, jolla käyttäjä itse voi tehdä omat asetuksensa (my alerts) sekä tehokkaasti screenata pois haluamansa raaka-aineet koko tietokantapopulaatiosta, eli kaikista tuotteista, joiden INCI-tiedot on saatu kerätyksi (parhaillaan n.17000 tuotetta). Applikaatio käy läpi kaikkien tuotteiden INCI koostumuksen, niillä asetuksilla jotka kuluttaja itse määrittelee perusasetusten lisäksi. Esimerkkinä näistä ovat myös eläinperäiset raaka-aineet tai muovit, jotka ovat koostettuina valmiiksi listoiksi. Perusasetukset kattavat parhaillaan parabeenit, ftalaatit, ja formaldehydin sekä niitä vapauttavat aineet. Applikaation allergiaosio on tulossa käyttöön seuraavan päivityksen yhteydessä ja se sisältää mainitut hajusteallergeenit sekä hiusväreistä tutun PPD:n. Tämä on työstetty yhdessä TUKESin kanssa.
Kehittämämme palvelu ei vielä tee liikevaihtoa tai myyntiä mainituista tuotesuosituksista. Olemme käynnistämässä affiliate pilotin keväällä 2015. Rahoitus on mm. yksityisiltä sijoittajilta.

Työskentelemme kolmen biokemistin kanssa ja linkityksen tutkimusjulkaisuun on tehnyt biokemian tohtori. Allergeenilistaus on saatu yhteistyössä Tukesin kanssa. Niin käyttäjät kuin kauneusalan asiantuntijat voivat laatia alertseja ja jakaa niitä. Tavoitteena on siis lisätä tietoutta, jakaa sitä ja tehdä työkalu, jonka avulla voi löytää itselle sopivimmat tuotteet. Emme ole kyseenalaistamassa lainsäädäntöä, vaan pyrimme viranomaisyhteistyöhön ja tulemme jossain vaiheessa myös mittaamaan pitoisuuksia. Tullilaboratorio tekeekin tätä työtä ja vetää pois tuotteita, joiden sallitut pitoisuudet pistokokeissa ylittyvät.

Kuulisin mieluusti mitä toiveita käyttäjillä on työkalun suhteen.

katariina rantanen kirjoitti...

Täsmennyksenä vielä mineraaliöljyinserttiin: Tuntemani kosmetiikkatehtaan omistaja pohti tehtaassaan käytettävien petrokemikaalien terveysvaikutuksia. Hän, kuten moni muukin, mietti miten eri aineet vaikuttavat ihmisiin. Mainittu henkilö ei ole sovelluksen pääkehittäjä tai omistaja, joten halusin korjata tämän linkityksen itse palveluun. Näkisin, että keskustelu eri raaka-aineiden tiimoilta on tervetulutta. Kullakin on oikeus mielipiteeseen eritoten sillä henkilö toimi tässä tapauksessa vastuullisena kosmetiikkavoiteiden valmistusprosessissa.

Anonyymi kirjoitti...

Omistaako edellä mainittu henkilö luonnonkosmetiikkaa valmistavan yrityksen?

Anja Nysten kirjoitti...

Kiitos Katariina selvennyksistä. Ne tosin vahvistivat käsitykseni, että sovellus on vielä keskeneräinen.

Toivottavasti kirjoituksestani on hyötyä sovelluksen kehittämiessä.
Sovelluksen käyttöalue olisi kyllä hyvä kertoa avoimemmin nettisivuilla ja pitää käyttäjät tietoisina siitä, mistä alerteja tulee ja mistä ei ja millä kriteereillä.

PPD siis on tulossa allergeenilistalle, mutta entä monet muut hiusvärien herkistävät aineet, kuten resorsinoli tai aminofenolit?
Tässä tanskalaisselvityksessä on hyvä yhteenvetotaulukko, s. 39

http://www2.mst.dk/udgiv/publications/2013/02/978-87-92903-92-1.pdf

CosmEthics tulee varmasti käyttökelpoinen. Jään odottamaan tietojen täydentymistä.

Anonyymi kirjoitti...

http://www.hs.fi/elama/a1305926588469?ref=hs-art-new-1

Hesari toimittaja on testannut toista samanlaista sovellusta.

Noora Shingler kirjoitti...

Vastauksia kysymyksiisi löytyy myös Kemikaalicocktailin puolelta Anja. http://www.kemikaalicocktail.fi/2015/11/cosmethics-avaa-kosmetiikan-tuoteselosteen-hetkessa/

Anja Nysten kirjoitti...

Kiitos Noora, pitääpä lukea ajatuksella. Appi on hieno ja jos siinä olevat puutteet on korjattu/korjataan se on kerrassaan loistava.
Palaan asiaan.

Anonyymi kirjoitti...

Kemikaalicocktailin Noorahan on nykyään töissä Cosmethicsillä, joten täysin puolueeton hän ei tässä asiassa ole. Cosmethicsin mainoskin pyörii sen blogin etusivulla, joten on hyvä että löytyy muita blogeja jotka kyseenalaistavat tätä tiettyä appiä.
Alussa käytin appiä aktiivisesti mutta lopulta otin sen pois koska en nähnyt siinä hyötyä. Vaikuttaa siltä että käyttäjät ottavat appin ehdotukset absoluuttisena totuutena, kun pitäisi ehkä itsekin tehdä vähän taustatyötä siitä että ovatko nämä eri kemikaalit loppujen lopuksi edes vahingollisia.

Mielestäni on myös outoa että appi lanseerattiin ensin kuluttajille ja nyt sitä myydään yrityksille käyttöön? Kun kuluttajilla on jo tuote käytettävissä, mitä hyötyä on että yritys ostaa sen käyttöönsä? En oikein ymmärrä tuotteen ansaintalogiikkaa.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails