Kemikaalikimara: Sinappi ja bisfenoli F

torstai 4. elokuuta 2016

Sinappi ja bisfenoli F

Tapaan joskus sanoa, että elämä on fiktiota ihmeellisempää. Tänään hämmästelin artikkelia sinapista. Sveitsiläiset ovat tutkineet sinappeja ja löytäneet niistä bisfenoli F -nimistä ainetta. Kyllä vaan, se on läheinen sukulainen pahamaineisen bisfenoli A:n kanssa. Bisfenoli A on aine, jota löytyy muun muassa säilyketölkkien pinnotteista, sitä voi irrota polykarbonaattimuovista. Tuttipulloissa sen käyttö kiellettiin. Kummankin aineen on todettu olevan heikost estrogeenisiä eli vaikuttavan hormonaalisesti. En yleensä laita molekyylikuvia, mutta tämän laitan, jotta näette yhtäläisyyden.


Yellow Mustard


Kuva: Flickr, Mike Mozart, CC-lisenssi (Kuvan tuotteella ei ole tekemistä tutkimuksen kanssa)

Huomionarvoista on se, että aine ei ole peräisin pakkauksista tai että se ei ole kontaminaatio jostakin vaan, että bisfenoli F syntyy sinapin valmistuksessa. Bisfenoli F:ää muodostuu kuitenkin ainoastaan käytettäessä valkoisen/keltaisen lajikkeen Sinapis alban, toiselta nimeltä Brassica alban,  siemeniä. Valkoisessa/keltaisessa sinapissa on bisfenoli F muodostumiseen tarvittavaa ainetta nimeltä glukosinalbin, ruskeassa (Brassica juncea) ja mustassa sinapissa (Brassica nigra) ei kyseistä ainetta ole. Reaktio tarvitsee lisäksi etikkahappoa ja kuumennusta.  Toisena BPF lähteenä mainitaan säilötyt bambunversot, jotka myös sisältävät glukosinolaatteja. Tutkimuksessa analysoitiin kaikiaan 61 sinappia, joista 48:ssa löytyi BPF:aa.





Kuva Science 2.0 artikkelista

Tutkimuksssa arvioitiin turvamarginaalia ja paljonko ihmisen pitäisi sinappia syödä, jotta se aiheuttaisi haittoja. Bisfenoli F pitoisuudet kasvavat elimistössä sinapin syömisen jälkeen ja on korkemmillaan pari tuntia syömisestä.  Altistusta arvioitiin tyypillisellä BPF-pitoisuudella 2–4 mg/kg. Kun normaali käyttöannos on 10-20 g sinappia, on kerta-annostus 3 mg/kg pitoisuudella 30-60 µg BPF. Maksimimäärillä 20 g sinappia ja 8 mg/kg päästään arvoon 160 µg BPF. Onko tämä sitten paljon vai vähän? Tutkijat arvioivat turvalliseksi päiväsaanniksi 670 µg BPF päivässä.
BPA:lle on elintarvikkeissa säädetty ylimmäksi sallituksi pitoisuudeksi  0,6 mg/kg, joka on noin kymmenys siitä, mitä sinapissa on BPF:aa. Sinapista löytyi BPF:aa pitoisuuteen 8 mg/kg (ppm).Artikkelissa todetaan, että sinapin aiheuttama terveysriski on matala.

Pitäisikö sinapit kieltää? Sinappia on kuitenkin käytetty vuosisatoja, eikä sen käytöstä ole havaittu terveyshaittoja. Miten havainto peilautuu suhteessa BPA:han? Siinäpä sitä pohdittavaa asiantuntijoille. Se että ruoassa on luonnostaan haitallista ainetta, ei tarkoita, että sellaisia saisi ruokaan joutua muualta. Mutta aiheuttaahan tämä lainsäätäjille jonkilaisen haasteen. Söin muuten tämän kirjoituksen lomassa sinappia.

Ei kommentteja :

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails